Tulevia tapahtumia

Vallilan siirtolapuutarhamuseo

Vallilan siirtolapuutarhamuseo on avoinna osoitteessa Mansikkapolku 93 kesä-elokuussa, sunnuntaisin klo 13-15. Ei sisäänpääsymaksua. Kesä-elokuussa esittelyjä järjestetään myös sopimuksen mukaan.

Yhteystiedot: hallitus(ät)vallilanspy.net


Museomökki toukokuussa 2011
(Kuvat: Antti Nuortio)

Museomökin sisätiloja ja esineistöä
(Kuvat: Ilpo Vainionpää)

Siirtolapuutarhamökki vuodelta 1932

Helsingin Vallilan kaupunginosassa, keskellä Vallilan siirtolapuutarhaa Mansikkapolulla on säilynyt alkuperäinen, 1930-luvun siirtolapuutarhamökki. Vain noin 10 neliömetrin kokoisen mökin ovat piirtäneet Helsingin asemakaava-arkkitehti Birger Brunila ja arkkitehti Väinö Tuukkanen vuonna 1932. Mökki ja sitä ympäröivä pieni puutarhapalsta on kunnostettu kesinä 2009-2010. Palstan istutukset mukailevat puutarhakonsulentti Elisabeth Kochin kolmea jäljellä olevaa, alkuperäistä Vallilan siirtolapuutarhalle tarkoitettua istutussuunnitelmaa.

Siirtolapuutarhojen historiaa

Helsingin siirtolapuutarhoja alettiin perustaa 1900-luvun alkupuolella, jolloin teollisuuden nousu, kaupungistuminen ja palkkatyöläistyminen asettivat kaupungin päättäjille ja kaavoittajille suuria haasteita työväestön elinolojen parantamiseksi. Kahdeksan tunnin työaikalait ja vuosilomalaki nostivat 1920-luvulla esille huolen työväestön vapaa-ajan oikeasta ja hyödyllisestä käytöstä. (Kansainvälinen työjärjestö ILO määritteli hyvää vapaa-aikaa ja Suomen hallitus hyväksyi vuonna 1924 sen suosituksen työntekijöiden vapaa-ajan käyttämisestä.) Vapaa-ajan tuli olla aktiivista, hyödyllistä ja terveyttä edistävää. Erityisesti tuettavia olivat mm. työväenpuutarhat ja maapalstat.

Ketkä viettivät kesää Vallilan siirtolapuutarhassa suuren laman aikana 1930-luvun alussa, jolloin noin kolmasosa Helsingin työvoimasta oli työttömiä ja joutuivat turvautumaan hätäapuun? Siirtolapuutarha-aatteen tarkoitus oli tarjota mahdollisuus puutarhaviljelykseen ja kesänviettoon sellaisille perheille, joilla ei ole tilaisuutta kesällä poistua kaupungista. Suurelta osin palstalaiset olivat siis työväestöä.

Puutarhakonsulentti opasti perheitä laatimaan suurimman osan puutarhasta hyötypuutarhaksi, sekä osan hedelmä- ja koristepuutarhaksi. Laman aikana hyötypuutarha saattoi jopa pelastaa perheen nälänhädästä. Palstasuunnitelman tavoite oli ahkeroinnin ja tehokkuuden leimaama ajankäyttö mutta myös viihtyisyys ja elämyksien saaminen viljelyksestä ja koristekasveista oli tärkeää. Aikaa piti olla myös seurusteluun ja rentoutumiseen lehtimajassa, joka istutettiin siirtolapuutarhamökin viereen pihasyreeneistä (Syringa vulgaris).

1930-luvun hyöty- ja koristekasveista

Tänä päivänä Vallilan siirtolapuutarhalaiset viljelevät museopalstalla talkootyönä useita 1930-luvun hyöty- ja koristekasveja. Elisabeth Koch painotti valinnan monipuolisuutta. Hänen aikanaan viljeltiin perunoita, lanttuja, porkkanoita, punajuuria, sokerijuurikkaita, nauriita, kaaleja, kurpitsoja, sipuleita, sekä papuja, herneitä, sikuria ja tilliä. Palstalla piti, kuten tänäkin päivänä on, olla ainakin yksi omenapuu sekä viinimarja-, karviaismarja- ja vadelmapensaita. Palstan reunoilla viljeltiin myös raparpereja ja piparminttua.

1930-luvun koristekasveja ovat mm. tarhakullero (Trollius hybridius), palloesikko (Primula denticulata), jaloakileija (Aquilegia caerulea), jalopioni (Paeonia lactiflora-hybridius), tiikerililja (Lilium lancifolium), jaloritarinkannus (Delphinium hybridum), juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia), myskimalva (Malva moschata), elokuun asteri (Aster amellus), syysleimu (Phlox paniculata), etelänkevätesikko (Primula elatior) ja sulkaneilikka (Dianthus plumarius). Näitäkin viljellään talkootyönä museopalstalla. Palstan hyötyviljelmistä valmistetaan kesäisin kaikille Vallilan siirtolapuutarhan viljelijöille yhteisiä aterioita.

Yhdistyksen ylläpitämä museo

Museomökin omistaa ja sitä ylläpitää Vallilan siirtolapuutarhayhdistys. Huomattava osa museomökin ja palstan kunnostuksesta on tehty talkoovoimin kesinä 2009-2010 Helsingin kaupunginsuunnitteluviraston tilaaman konsulttityön ohjeiden mukaisesti. Museoon on kerätty Vallilan siirtolapuutarhan viljelijöiden lahjoittamia, 1930-luvun siirtolapuutarhaelämästä kertovia esineitä. Museon esineet on valokuvattu, numeroitu ja luetteloidaan Helsingin kaupunginmuseon ohjeitten mukaan.